Puolustuksen päällikkö - Tuomas Puisto
Nimi:
Tuomas Puisto
Pelipaikka:
Puolustaja
Pelinumero:
61
Olen 25-vuotias ja asustelen Tampereella, josta Rekon ja Haulan kanssa kuljeskellaan reeneihin ja peleihin. Tampereella opiskelen Tampereen Urheiluhierojakoulussa ja kesäkuussa pitäisi valmistua. Aloittelin salibandyn joskus 11-vuotiaana SBS Porin junnuissa. Sinne tuli lähdettyä luokkakavereiden mukana ja tässähän sitä ollaan. SBS Porin jälkeen tuli edustettua SB Sharkseja ja sieltä sitten nuorempana B-ikäisenä Karhuihin. A-juniori vuosien jälkeen meinas tossut mennä naulaan, mutta Läntisen Ismo soitteli ja pyysi mukaan edustukseen ja siitä asti olen tahkonnut liigaa, divaria ja 2.divaria.
Olen 25-vuotias ja asustelen Tampereella, josta Rekon ja Haulan kanssa kuljeskellaan reeneihin ja peleihin. Tampereella opiskelen Tampereen Urheiluhierojakoulussa ja kesäkuussa pitäisi valmistua. Aloittelin salibandyn joskus 11-vuotiaana SBS Porin junnuissa. Sinne tuli lähdettyä luokkakavereiden mukana ja tässähän sitä ollaan. SBS Porin jälkeen tuli edustettua SB Sharkseja ja sieltä sitten nuorempana B-ikäisenä Karhuihin. A-juniori vuosien jälkeen meinas tossut mennä naulaan, mutta Läntisen Ismo soitteli ja pyysi mukaan edustukseen ja siitä asti olen tahkonnut liigaa, divaria ja 2.divaria.
Miksi pelinumero 61?
Pelasin kaikki junnuvuodet numerolla 8. Se annettiin ensimmäisenä kun puin pelipaidan päälle ja se säilyi. Kuitenkin kun tulin edustuksen mukaan, Prokin Ramilla oli se jo käytössä, joten päädyin numeroon 61, koska isäni palomiesnumero on 61. Isäukkoa kunnioittaen selässä on siis 61.
Paras muisto tähän mennessä salibandyuraltasi?
Ehdottomasti viime kauden divariin nousu. Alkukausi oli vaikeeta, mutta oli hieno nähdä miten joukkue hitsautui yhteen loppukaudesta ja kaikki taisteltiin yhden asian puolesta ja saatiin siitä palkinto. Oli hieno tunne, kun tiesi, että jokainen on valmis tekemään mitä vaan yhteisen asian puolesta. Tämän kauden porukassa on aivan samaa henkeä.
Mikä tekee Puistosta niin periksiantamattoman puolustajan?
Jaa-a, kai se äidin maidossa on mulle suotu. Sisko on aivan samallainen pesäpallon puolella, kun meikäläinen sählykentillä. Ja tottakai kaikkensa tehdään oman joukkueen eteen ja loppuun asti tietenkin taistellaan, oli tilanne mikä tahansa. Vois melkein sanoa, että eniten v*tuttaa luovuttajat.
Viime vuosina on joukkueen puolustukseen tullut uusia kasvoja "ulkoa" Aapon ja Askon toimesta, miten pojat ovat mielestäsi onnistuneet?
Kyllähän äijät on hienosti onnistuneet. Aapon kanssa pelattiin viime kaudella koko kausi pakkiparina ja kerkesin kyllä huomaamaan, että ylivoimaisesti paras kemia kuin kenenkään muun. Ite sain vähän enemmän vapauksia hyökkäyspäässä, kun tiesi et Ape kuitenkin hoitaa. Viimisen päälle urheilija ja joukkuepelaaja. Askon kanssa alkukausi pelailtiin kimpassa ja kyllähän Akoa tuli koulutettua ja hyvinhän toi homma siltä luistaa, vaikkei pakkina hirveesti oo ennen pelannu. Pelaa äärettömän kovaa kulmissa, että laidat kyllä ryskyy kun Ako on kentällä. Yks kovimmista lämäreistä mitä oon nähny, kunha saa askelmerkit kohdalleen.
Tavoitteet tälle kaudelle?
Pleijarit
Kolme nopeaa:
1) Taklaus vai poikkari
Taklaus
2) Ylä- vai alakulma
Maali kun maali
3) Voimalla vai taidolla
Näillä käsillä pakko sanoo et taidolla
Näillä käsillä pakko sanoo et taidolla
