Kujansuun vastavoima - Pekka Nylund
Tällä kertaa haastatellaan Karhujen valmennuksesta Pekka Nylundia. Pekalta kysellään hieman tämän kauden Divarista ja myös illan vastustajasta ÅIF:stä.
Olet ollut pitkään seurassa pelaajana ja valmentajana. Mikä saa Nylundin jatkamaan vuodesta toiseen?
Jonkun täytyy olla vastavoimana päävalmentaja Kujansuulle ja torpata hänen kaikkein järjettömimmät ideat. :D Noh... vakavasti ottaen... joukkueurheilussa on jotain sellaista yhteisöllisyyttä, mitä ei välttämättä muilla elämän aloilla enää ole. On hienoa huomata, kun porukka pikku hiljaa alkaa kasvamaan yhteen kauden mittaan, painaa hommia yhteisten tavoitteiden eteen ja antaa itsestään joukkueelle. Urheilussa tietysti kaiken a ja o on voittaminen. Voittamisen takia sitä urheillaan.
Olet ollut penkin takana junioreissa, naisissa ja miehissä. Miten miesten valmentaminen poikkeaa noista muista?
Miesten valmentamisessa ehkä isoin ero tulee siinä naisiin ja junioreihin, että pelaajat ovat lajitaidoiltaan jo melko valmiita. Naisissa ja junnuissa käytetään enemmän aikaa lajitaitojen kehittämiseen. Miehissä lajitaitoja oikeastaan ylläpidetään. Miehissä lajiharjoittelu painottuun enemmän pelin pelaamiseen. Harjoittelussa olisi omasta mielestä tärkeätä saavuttaa pelinomaisuus ja tempo, joka vastaa peliä ja menee sen ylikin. Harjoitusten pitäisi pystyä imitoimaan pelitilanteita mahdollisimman paljon, jotta saataisiin pelaajille ne oikeat ratkaisut tulemaan selkärangasta sitten tositilanteessa.
Onko tämän kauden joukkue ollut "helppo" valmennettava?
Tällä kaudella on ollut omaan silmään paljon innostuneempi joukkue, mitä viime vuosina. Voittaminen on auttanut tällä saralla. Viimeisen viiden vuoden aikana on otettu käkeen enemmän kuin voitettu, mikä näkyi kaikessa tekemisessä. Viime kaudella saatiin taas se voittamisen tunne sinne takaraivoon porukalle ja se on luonut uutta innostusta. Voittaminen on kaiken keskiössä, se on kuin bensaa liekkeihin. Tällä kaudella saatiin muutamia omia kokeneempia pelaajia takaisin, jotka ovat mukavasti tasapainoittaneet melko junnupitoista porukkaa.
Valmentaminen itsessään on aina melko samanlaista. Siinä täytyy pystyä reagoimaan peliesityksistä tulevaan palautteeseen ja sitten painotettava oikeita asioita harjoituksissa. Valmentamisen isoin haaste on tietysti se, että loppujen lopuksi joukkue koostuu 25:stä erilaisesta yksilöstä, joista jokaisesta pystyy varmasti ulosmittaamaan 110%:a, mutta se vaatii erilaisia metodeja eri persoonien kohdalla ja tässä tullaan siihen kultaisen keskitien etsimiseen.
Runkosarja lähenee huipennustaan. Jäljellä vielä kuusi ottelua. Millaisena näet tämän kauden Divarin runkosarjan?
Lasb ja Steelers ovat nyt repineet eroa muihin kärjessä ja puolestaan Pirpi jäänyt hieman jälkeen hännillä. Muut 11 joukkuetta onkin sitten tiiviissä nipussa, missä voitto tai tappio voi muuttaa sarjasijoitusta pari kolme sijaa. Pelin taso heittelee paljon pelien välillä. Divari on todella raskas sarja pelata, bussissa istutaan jo turhankin paljon, mikä näkyy varmasti otteluiden tasossa. Play offien tuominen Divariin on onnistunut juttu. Panosta riittää myös ns. keskikastin joukkueilla loppuun asti.
Onko joku vastustajista yllättänyt Karhut pelillään?
Aikalailla odotusten mukaista on ollut omasta mielestä. Länsirannikolla joukkueet painivat ja vääntävät ehkä enemmän, kun taas idän ja pohjoisen joukkueet pelaavat aika juoksupainotteisesti, Hämeessä ja etelässä puolestaan peli perustuu pitkälti pallon liikkuttamiseen .
Entä onko ollut pettymyksiä?
Jokainen joukkue on saanut varmasti ansionsa mukaan.
Miten näet oman joukkueesi tähänastiset suoritukset?
Syksy oli hyvää tekemistä. Marras- ja joulukuussa oli harjoituksellisesti huono jakso, joka näkyi heti myös pelaamisessa. Vuoden vaihteen jälkeen ollaan saatu taas harjoittelua parannettua, mikä lupaa hyvää kevättä kohden. Pienet asiat täytyy tehdä hyvin tästä eteenpäin niin saadaan jatkaa pelejä vielä runkosarjankin jälkeen. Keskittymisen pitää tiivistyä entisestään niin peleissä kuin harjoituksissakin.
Onko pelaajista tullut yllättäjiä?
Kyllä siellä muutamia on... Nuori Halminen on ollut ehkä isoin yllättäjä - poikahan pelaa kuin mies. Pallottomassa pelissä yksi meidän parhaista puolustajista. Sitten se taso, millä parin vuoden tauolta palanneet leikellyt Lepola ja Tikka ovat pystyneet vetämään, on kyllä yllättänyt. Kummankin potentiaali on huippuluokkaa, mutta pelaamattomuus on näkynyt yllättävän vähän otteissa. Pakko on mainita vielä Lahtisen Saku, joka on kyllä noussut varmasti sarjan monipuolisempien pelaajien Top3:een. Sakun peliä on hauska katsoa, poika uskaltaa tehdä asioita peleissä mitä monet ei yritä edes harjoituksissa.
Millainen vastus on ÅIF?
ÅIF on hyvin samanlainen joukkue kuin mitä Karhutkin. Pelaavat melko hyökkäysvoittoista salibandyä, mutta eivät karvaa ihan päätyplankista. ÅIFin kanssa ollaan pelattu aina hyvin tasaisia ja suht maalirikkaita otteluita, että eiköhän sellainen ole luvassa.
Mitä/ketä kannattaa seurata illan ottelussa?
ÅIFilla on ainakin Mikko Piippo sellainen pistelinko, jonka otteita kannattaa seurata. Myös Miro Herlin on vierailta mielenkiintoinen peluri. Meiltä kannattaa seurata Salosen Villen ja Puiston Tupen pelaamista, äijät pelaavat todella uhrautuvasti illasta toiseen, tekevät niitä pieniä asioita voittamisen eteen, mitä täytyy tehdä. Lahtisen ketju saattaa saada kanssa jotain aikaiseksi.
