Kesäharjoittelu - Kulttuuria muuttamassa

Taasko mennään kovempaa kuin koskaan ikinä missään?

Karhujen valmistautuminen tulevaan kauteen starttasi huhtikuun puolessa välissä pidetystä aloituspalaverista. Paikalle saapuneet reilut 20 pelaajaa kuuntelivat uuden päävalmentajan Jukka Leinon mietteitä tulevasta kaudesta ja siihen valmistautumisesta. Jokaisella valmentajalla on aina omat painotusalueensa jota pelaajille toitotetaan kyllästymiseen asti. Leinon puheessa korostuivat erityisesti vaatimustason kasvattaminen, henkisesti vahva joukkue sekä pyrkiminen kilpailullisuuden lisäämiseen. Taktista puoltakin sivuttiin muutaman kerran, mutta pääpaino oli nimenomaan vaatimustason kasvattamisessa kaikessa tekemisessä, sekä pään sisäisissä asioissa. 

Palaverin jälkeen pelaajat saivat viikon aikaa sulatella käsiteltyjä asioita, ennen varsinaisen harjoituskauden alkamista. Nyt takana on viisi viikkoa harjoittelua ja edessä on vielä vajaa neljä viikkoa ennen Juhannuksesta alkavaa omatoimista jaksoa. Jokainen joukkue ilmoittaa yleensä aina kesän olleen kovempi kuin koskaan, silti kauden alkaessa löytyy aina joukkueita jotka eivät jalalla tai muutenkaan pärjää. Joukkueiden kesähehkutuksissa on siis syytä pitää aina pieni suodatin mukana. Karhujen ensimmäisen harjoituspätkän ylitettyä puolivälin voidaan saada jo pientä tuntumaa siitä mitä on tehty ja miten on mennyt. Onko mitään muuttunut aikaisemmista ja onko jälleen menty kovempaa kuin koskaan?

Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain...

Omatoimisen harjoittelun suhde ohjattuun harjoitteluun, kasvaa joukkueissa vuosi vuodelta. Itsekin näkisin mielelläni meidän kasvattavan entisestään omatoimisen harjoittelun määrää ja jollain aikavälillä siihen pyritään. Kyse on kuitenkin kulttuurimuutoksesta, eikä mitään kulttuuria muuteta sormia napsauttamalla, Leino toteaa.  Tiedän joukkueita joissa esimerkiksi peruskuntoharjoittelua on siirretty paljonkin pelaajien vastuulle, omatoimisesti tehtäväksi. Itse laahaan tässä asiassa vielä sen verran perässä, että meillä peruskunto hoidetaan joukkueen kesken ohjatusti. Peruskuntoharjoittelu on etenkin pelaajan näkökulmasta oikeasti niin tylsää, etten usko pelaajien sitä omatoimisesti riittävän hyvin hoitavan. Tässä ei ole kyse mistään pelaajien laiskuudesta, vaan siitä, että helposti käy niin, että pelaajan tehdessä peruskuntoa omatoimisesti, on harjoittelun tempo liian kova peruskuntoa ajatellen. Ohjatuissa harjoituksissakaan ei pelaajia tarvitse patistaa tekemään, vaan yleensä nimenomaan pitää toppuutella jätkiä, että ottakaas nyt vähän rauhallisemmin, ettei harjoittelun tarkoitus sula käsiin. Sykemittarit ovat onneksi oiva apu tässäkin harjoittelussa.  

Divari on fyysisen harjoittelun kannalta ehkä haastavin sarja suomalaisessa huippusalibandyssa. Kaikissa muissa valtakunnallisissa sarjoissa pelataan keväisin play offit, jolloin kuntohuipun rakentaminen on helpompaa. Vaikka pisteet ovat syksylläkin tärkeitä, ei kuntohuipun ajoittaminen vuodenvaihteeseen tai keväälle vielä kaada venettä, sillä pleijareista pääsee iskemään kahdeksaskin. Divarissa ei jostain syystä pleijareita pelata ja pisteitä tulisikin kerätä tasaisesti koko kauden ajan, se luo fyysiselle harjoittelulle oman haasteensa. Peruskunto on kuitenkin kaiken pohja, joten en halua jättää sen suhteen mitään sattuman varaan. Huolimattomasti tehty pohjatyö kostautuu aina. Perusteiden ollessa riittämättömät, ensin murenee jalat ja sitten pää. Sen jälkeen se homma on siinä, Leino päättää.

Lupaava alku

Tähänastisen harjoittelukauden positiivisin puoli on Leinon mukaan ollut harjoitusvahvuudessa. Totta kai on mielestäni treenattu hyvin, mutta yksittäisesti hienointa on ollut havaita se massa joka ohjatusti liikkuu. Viime kaudella harjoiteltiin hyvin, mutta treeneissä oli vain kourallinen jätkiä. Nyt on vedetty jonkun matkaa yli 20 treeniä niin, että yhtä kertaa lukuun ottamatta jengiä on tainnut ollut vähintään 17 paikalla. Se voi kuulostaa jonkun mielestä vielä pieneltä, mutta viime kauteen verrattuna muutos on valtava. Parhaimmillaan on tainnut olla 26 jätkää samaan aikaan treeneissä. Se on jo tosi hyvin, kun miettii, että meilläkin painaa vuorotöitä jokunen pelaaja. Myös joukkueen kokeneeseen kaartiin kuuluva Kristian Krannila on pannut saman asian merkille. Uskaltaisin väittää ettei minun aikanani ole ikinä vielä ollut tällaista pelaajamäärää tähän aikaan vuodesta harjoittelemassa. Yleensä ollaan vedetty alle kymmenellä pelaajalla elokuun alkuun ja sitten on alkanut pelaajia tippua joukkueeseen. Nyt meillä on ollut jo viikkoja kasassa sellainen ryhmä, josta luultavasti ensi kauden joukkue koostuu 90 prosenttisesti. Ehkä sieltä silti vielä joku täsmäase saadaan tähän ryhmään lisää, Krannila vinkkaa lopuksi.

Annetaan sauma

Myös Markus Lammi kertoi vähän mietteitään näin reilun kuukauden harjoittelun jälkeen. Valmentajan kannalta Lammi on ihanteellinen pelaaja. Kyseessä on todellinen urheilija ja vieläpä harvinaisen tervepäinen sellainen, Leino kehaisee. Lammi harjoittelee viikkotasolla kahdeksan kertaa ohjatusti, eikä vapaa-aikakaan kulu pelkästään sohvalla. Lammi oli jo lähellä siirtyä tulevaksi kaudeksi liigaan Tampereelle, mikä sai nuoren miehen pysymään Porissa ja Karhuissa? Armeijaan olisi tarkoitus mennä heinäkuussa, mikäli palveluksen aikaistaminen onnistuu. Armeija ja monta kertaa viikossa tapahtuva matkustus tuntui ajatuksena tosi raskaalle. Käytiin Leinon kanssa jonkun verran keskusteluja tulevasta ja halusin antaa uudelle päävalmentajalle mahdollisuuden näyttää mihin se pystyy, Lammi summaa. Tähänastiseen harjoitteluun olen ollut tyytyväinen. Keskivartalo on selkeästi saanut erityishuomion harjoittelussa. Lisäksi henkilökohtaisesti olen pitänyt uudesta treenimuodosta, Vertimaxista. Se on ollut mukavaa vaihtelua ja näiden muutamien kertojen perusteella uskon siitä olevan lähtönopeuteen ja suunnanmuutospelaamiseen selkeää hyötyä. Viime kausi meni henkilökohtaisella tasolla kokonaisuutena hyvin, mutta pisteitä olisi voinut enemmänkin tulla. Vaikka armeija osaltaan varmasti sekoittaakin ensi kautta niin parantamaan lähdetään joka tapauksessa.

Kuten Lammi totesi, joukkue on ottanut yhdeksi harjoitusmuodoksi Vertimax-harjoittelun. Vertimax on Suomessa vähän harvinaisempi, mutta maailmalla suosittu harjoitusmuoto. Joidenkin Englannin Valioliigassa pelaavien joukkueiden lisäksi myös useat NFL, NBA, MBA ja NHL seurat käyttävät Vertimaxia harjoittelussaan. Harjoittelussa pelaajaan laitetaan valjaita eri vartalonosiin, kuten lantio, reidet, nilkat ja vaikka kädet. Valjaisiin kiinnitetään vastukselliset vaijerit ja tehdään erilaisia pelinomaisia liikkeitä eri vastuksin. Harjoittelun voi suorittaa vaikka maila kädessä, jotta asento olisi mahdollisimman pelinomainen.