• Facebook
  • Instagram
  • Twitter
  • Youtube
  • Yhteystiedot
  • Juniorit
  • Verkkokauppa

Karhun kämmen lyö - Divarin kausiennakko 3/3

Blackbirds United               Blackbirds – Ovet ja ikkunat edelleen auki


Mustarastaat on yksi kuudesta joukkueesta, jotka lähtevät kauteen uuden valmentajan opein. Päävalmentajaksi tullut Matti Kaipio on kokenut ja monissa liemissä keitetty koutsi, joka on ehtinyt toimimaan mm. naisten maajoukkueen päävalmentajana. Apurikseen Kaipio sai kaikkien sählyniilojen tunteman entisen huippupelurin Esa Karjalaisen. Pelaajistonsa puolesta Mustarastaat eivät ainakaan Pääkallon huhumaan mukaan ole menettänyt yhtään pelaajaa. Tulopuolella on muutamia pelaajia, mutta kaiken kaikkiaan vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä. Joukkueen suurimpina tähtinä jatkavat Mikko Piippo, Petri Pyysing ja Jyri Laine, jotka naputtivat aika makeat yhteispisteet 99+77 viime kaudella. Uudella valmennuksella onkin käsissään hyvät ainekset toimivaan hyökkäyspeliin, mutta mikäli Mustarastaat haluavat sijoitustaan parantaa, pitää puolustuspään toimia edelliskautta paremmin ja tulitukea kaivattaisiin myös ykkösen takaa. Harjoituspeleissä se ei ole vielä ihan selvästi näkynyt sillä pelaamissaan kymmenessä harjoitusottelussa verkko on edelleen soinut molemmissa päissä tiuhaan tahtiin. 10 pelin maalisuhteen ollessa 89-77. 

-Anonyymin- arvio: Blackbirds jatkaa maalirikkaita otteluitaan, eikä sijoitusrintamallakaan suurta muutosta tule. Ei ole pelkoa putoamisesta, mutta tuskin kolkuttelee kärkisijojakaan.


    M-Team – Pienin päivityksin kohti seuraavaa askelmaa

Viime kauden päätteeksi neljänneksi sijoittunut M-Team ei ainakaan julkisen tiedon mukaan ole juurikaan muuttunut. Kotisivuilta taas löytyy tietoa, että muutama runkopelaaja kärsisi pitkistä loukkaantumisista, mutta nimiä ei tiedossa ole. Joukkueen suurin muutos on tapahtunut valmennuksessa. Vidgren ja Kettunen ovat väistyneet ja tilalle on tullut Timo Tuominen ja Jari Hamström. Joukkuetta on allekirjoittaneen yllättävän vaikea rankata. Täällä Satakunnassa ei välttämättä Tiimiä niin kovin tunneta. Seura ei pidä itsestään suurta meteliä tai loista säännöllisesti parrasvaloissa. yhtä kaikki, pisteitä tuntuu kertyvän ja saman trendin voi olettaa jatkuvan ensi kaudellakin. Jotain M-Teamistäkin toki nousee mieleen. Riku Reunamäki. Siinä on harvinaisen raskas pelaaja, omalle joukkueelleen varmasti arvokas, mutta voi yhden kerran, että ukko osaa olla ärsyttävä.
 
-Anonyymin- arvio: Paljon riippuu uudesta valmennuksesta. Käsissä pitäisi olla avaimet kärkitaistoon ja uudesta valmennuksesta on pitkälti kiinni, ottaako M-Team sen tarvittavan askeleen eteenpäin, vai tuleeko kenties takapakkia. Lähtökohtaisesti kuitenkin kärkikahinoissa. Tämä arvio on potentiaalisesti yksi suurimmista metsään menijöistä, sillä kuten totesin aiemmin, M-Team ei liian tuttu ole.


     SB Welhot – Savolaista sankaritarinaa tekemässä

Suurwelho Tiihosen luotsaama savolaisryhmä jatkaa siihen mihin viime kaudella jäi. Lopulta seitsemänneksi yltänyt viime kauden nousijajoukkue lähtee parantamaan peliään ja tavoittelemaan paikkaa kolmen joukossa. Mahdollisuudet tähän ovat olemassa, sillä joukkue on vuoden kokeneempi ja lievästi vahvistunut edelliskaudesta. Siihen kun lisätään tasoittunut Divari ja Welhojen monelle myrkkyä oleva vauhdikas pelitapa, saattaa kuopiolaiset todella yltää tavoittelemaansa kolmen kärjen joukkoon. Welhojen tietä kohti Divarin kärkeä helpottaa pelitavan myrkyllisyyden lisäksi tolppien välissä seisova/konttaava Petri Lesch, joka on Divarin paras maalivahti, sanoivatpa vaasalaiset tai kuka muukin vaan mitä tahansa. Welhojen kaudessa erikoista on joukkueen otteluohjelma. Joukkue aloittaa kauden pelaamalla yhdeksän perättäistä kotiottelua ja jatkaen siitä kahdeksaan perättäiseen vierasotteluun. Melkoinen vitsi, mikä ei tietysti ole joukkueen syytä. Kuopion kaupunki jakaa vuorot ja olisikin mielenkiintoista tietää, mitkä tapahtumat ajavat Welhojen ohi hierarkiassa. Kai siellä kaiken maailman mangustinäyttelyt ja herätysjuhlat ajavat urheilun edelle. Vaikka joukkue saa pitkään kotiotteluita pelatakin, ei tästä voi katsoa mitään hyötyä olevan. Jatkuva kotona pelaaminen vie varmasti osan siitä tunteesta, mikä se olisi normaalissa ohjelmassa. Lisäksi marraskuun pimeinä iltoina starttaava vieraskiertue, jonka johdosta Kuopiossa ei juuri ehdi kuin kääntymään, vie varmasti voimia pelaamiselta. Vierasmatkojen rasittavuudesta pientä suuntaa antaa se, että joukkue pelaa paikallisottelunsa Ilvestä vastaan Tampereella, eikä matkaa ole kuin karvan alle 300 km. 

-Anonyymin- arvio: Jos joukkue pystyy käsittelemään vastenmielisen otteluohjelmansa, on joukkue vahva ehdokas kärkikastiin. Toisaalta juuri tuo otteluohjelma voi olla se syy, miksi joukkue saattaa taantua keskikastin porukaksi. Osa luokittelisi sen varmasti tekosyyksi, mutta onhan tuo nyt aika syvältä. 


Steelers                 Steelers – Kurinalaisesti kohti parempaa huomista

Steelers sijoittui viime kauden Divarissa viidenneksi, mutta oli –Anonyymin- papereissa ehdottomasti yksi sarjan parhaista joukkueista. Joukkueessa oli kaikkea sitä mitä -Anonyymi- arvostaa: rohkeutta, nopeutta, taitoa, fyysisyyttä ja asennetta. Steelersiä vastaan käydyt kamppailut ovat poikkeuksetta viihdyttäviä. Joukkue vaikutti viime kauden jälkeen menettävän kaikki parhaat pelaajansa muille maille, mutta vielä sinne jotain jäikin, sillä ainakin Steelersin kotisivujen pelaajalista mukaan yksi suosikkipelaajistani Risto Parikka jatkaa joukkueessa, vaikka huhut miestä jo eläkeputkeen työnsivätkin. Kovia menetyksiä joukkue on silti kärsinyt. Johansson ja Saarinen lähtivät Sveitsiin ja Maunula vaihtoi paikallisvastustajaan, lisäksi Nurminen on ilmeisesti koko kauden sivussa loukkaantumisen vuoksi. Tulijapuolella on Pääkallon listojen mukaan 11 uutta nimeä. Pääasiassa tulijat ovat alasarjoista, mutta oma huomioni kiinnittyy Salbasta siirtyneeseen Jussi Tammeen. Tammi on täältä Poristakin tuttu lupaava maalintekijä, joka kunnon näyttöpaikan saadessaan tulee tekemään ison kasan maaleja tulevalla kaudella. Toinen erittäin mielenkiintoinen uusi pelaaja on vasta 17-vuotias Ville Lastikka. Alle 19-vuotiaiden maajoukkueeseen kuuluva Lastikka on erittäin monipuolinen ja ikäisekseen kypsä pelaaja. Nuorukainen antoi jo hieman esimakua osaamisestaan kirjauttamalla tehot 1+2 Steelersin 4-1 voittoon päättyneestä ottelusta liigajoukkue Kooveeta vastaan.
Joukkueen uudeksi päävalmentajaksi tuli seuran junioreissa vakuuttavaa jälkeä tehnyt Jani Järvinen. Järvinen on juttujen mukaan lähtenyt muokkaamaan Steelersin pelitapaa kurinalaisempaan suuntaan, niin tunteiden kuin puolustamisenkin osalta. Tähän asti homma on näyttänyt toimivan hyvin, sillä Steelers ei ole hävinnyt harjoituskaudella peliäkään.

-Anonyymin- arvio: Steelers tulee paikkaamaan kärkiukkojen lähdöt kurinalaisemmalla pelitavallaan ja taistelee kärkisijoista. Toivottavasti joukkueiden otteluista ei kuitenkaan katoaisi se tunne, joka on tehnyt Steelersistä mielenkiintoisen vastustajan, niin katsojille kuin vastapuolellekin. 

SalBa               SalBa – Salibandyn Pohjois-Korea 

Haiskin (päävalmentaja Juha Mäkilä) enkelit, kuten paikalliset Salban joukkuetta kutsuvat, perustaa pelinsä tiukkaan puolustukseen. Siitä on johdettu myös otsikon viittaus Pohjois-Koreaan, sillä Salbaa vastaan hyökkäämään lähdettäessä, keskustaan on yhtä helppo päästä, kuin lähetyssaarnaajan Pohjois-Koreaan. Yhtäläisyyksiä löytyy myös siitä, että jos sinne sattuu pääsemään, aiheuttaa se Salban päämiehessä samanlaista kiihkoa, kuin Pohjois-Korean vastaavassa. 
Salba on varmasti yksi sarjan kurinalaisimmista joukkueista, myös äijämäisyyttä joukkueesta löytyy enemmän kuin monesta muusta kilpailijastaan. äijämäisyyden perikuvat joukkueessa ovat Porista Rauman sheriffiksi muutama vuosi sitten siirtynyt Kari Rimpelä, kovaluinen Christian Rönndahl ja Jason Statham look a like Ilkka Hurmerinta. Joukkueesta löytyy myös taitoa ja juonikkuutta. Janne Hyvönen on yksi Divarin parhaista pelaajista, myös Tomi Lahti ja Antti Keskitalo ovat arvaamattomia pelaajia. Uusina pelaajina Salbaan on tullut Ville Vahtera ja Niklas Horn (PSS). Uusvanhoina pelaajina Salbassa nähdään maalivahti Joni Kallioniemi sekä toista vuottaan, mutta loukkaantumisen vuoksi ensimmäistä virallista otteluaan Salbassa vielä odottava Tommi Erkkilä. Lähtöpuolella on Jussi Tammi (Steelers), Miikka Läntinen (TPS) ja suht varmojen huhujen mukaan Jani Mikanmaa. Joukkueen monivuotinen maalinsylkijä Tomi Pihkoluoma aloittanee kautensa 2-joukkueessa. 
Kausi tulee olemaan Salballe The Kausi. Päävalmentaja Mäkilä toimii joukkueessa nyt kolmatta vuottaan. Tänä aikana varsin vähäisiä muutoksia kokenut joukkue onkin nyt siinä pisteessä, että se paras tulos tällä ryhmityksellä pitäisi tänä vuonna saavuttaa. Juna on ilmeisesti hyvin raiteillaan, sillä Mäkilä ehti Nokian KrP:tä vastaan pelatun harjoituspelin jälkeen mainita joukkueen pallottoman pelin olevan hyvää liigatasoa (jutun voit lukea tästä). Sillä jos millä luulisi harjaavan myös alkavan Divarin. 

-Anonyymin- arvio: Joukkue on hyvä ja kokenut. Vielä kun joukkueen palloton peli on hyvää liigatasoa, ei kai voida raumalaisilta muuta odottaa kuin suvereenia esitystä alkavassa sarjassa? Ei kai sitten muuta, kuin odotuksia ja lupauksia lunastamaan.


Kausi starttaa käyntiin perjantaina 20.9. 1.3.2014 tiedetään mihin kukin on lopulta yltänyt, onko tullut floppeja, onko kaikki mennyt ennakkokaavailun mukaan vai onko peräti joukossa toppeja.

Sarjan muut osat:

Lue myös